Kuukausi: huhtikuu 2017

Hallintarekisteri nousi jälleen haudastaan

Hallitus vaikuttaa ajavan jälleen lakimuutosta, jolla pörssiomistuksiaan voisi hallintarekisterin kautta siirtää piiloon jonkinsorttisen alihankkijan kautta.

Omistusten piilottamisesta toimii esimerkkinä tämä YLEn vanha juttu, jossa ns. Panama-papereista paljastui monenlaista.

  • 22.7.2016 YLE: Merisalon ja Yli-Saunamäen liikemieskumppani piilotti omistuksiaan veroparatiisiin – paljastui Panaman papereista http://yle.fi/uutiset/3-9043789

Keskeisintä hallintorekisteriuudistuksessa on tämä: muuttuuko yhtiöiden omistusten julkisuus?

Mikäli omistusten julkisuus muuttuisi, olisi hallintarekisteriuudistus melkoinen seikka juuri nyt, kun kuntien palveluita yhtiöitetään ja ulkoistetaan kasvavalla tahdilla, tulevista sote-yrityksistä puhumattakaan. Miten saadaan selville virkamiesten ja poliitikkojen jääviys, jos pörssiomistus ei ilmene mistään hallintarekisterijärjestelyjen vuoksi?

Tällä hetkellä eikä lähitulevaisuudessa ainakaan tulla mitenkään puuttumaan siihen tosiasiaan, että julkisuuslaki ei koske yhtiöitä. Suomessa raha ei ole valtaa: kun julkista rahaa pumpataan miljoonia yhtiöön, ei sen liikkeistä saa enää juuri mitään kautta tietoja. Viranomaisen päätös siirtää raha yhtiöön on viimeinen kerta kun julkinen raha on julkisuuden valokeilassa. Nyt yhtiöistä ainoat julkiset tiedot ovat lähinnä ne, joita yhtiöt raportoivat vuosittain ja mitä toimitetaan Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) rekistereihin kuten kaupparekisteriin. Jos omistukset voi piilottaa, niin tällöin kavennetaan sitä jo aiemminkin kapeaa julkisuutta. Erityisesti rahan liikkeiden ja vallankäytön suhteiden julkisuutta.

Edellisellä kerrallahan valtionvarainministeriö joutui hankaluuksiin asian viestimisestä ja läpiviennistä.

LISÄYS 28.4.2017: Toimittaja Jarno Liski on käyttänyt yritysten omistajatietoja vuosikausia työssään ja on huolissaan lakiuudistuksesta. Tässä hänen julkisella Facebook-sivullaan esittämänsä kysymykset uudistuksesta:  https://t.co/OnTtGbKObK

KHO: lehti-ilmoitusta ei ollut olemassa, joten asiakirjaa ei voinut luovuttaa eikä veroja periä

KHO 10.3.2017; Taltionro 1113; Dnro 1531/1/16; Julkaisematon 14.3.2017

A Oy on pyytänyt saada Verohallinnolta kopiot lehti-ilmoituksista, joita yhtiötä koskevassa verotarkastuskertomuksessa UUSVYVE2009T45 on käytetty maa-alueen käyvän vuokran arvon määrityksessä.

Verohallinnon Uudenmaan verotarkastusyksikkö on päätöksenään 30.3.2015 todennut, että se ei anna pyydettyjä kopioita.

Päätöksen perustelujen mukaan yhtiölle on jo 8.1.2015 päivätyllä kirjeellä ilmoitettu, ettei kyseisiä kopioita voida lähettää, koska niitä ei ole säilytetty. Kyseisiä lehti-ilmoituksia ei ole aikoinaan liitetty tarkastuskertomukseen eikä asiakas ole niitä myöskään silloin vastineessaan pyytänyt. Lehti-ilmoituksia ei ole muutenkaan arkistoitu eikä useita vuosia jälkeenpäin voida tietää, mistä ilmoituksista on tuolloin ollut kyse.

Hallinto-oikeuden kanta oli, että koska kyseisiä asiakirjoja ei viranomaisella ollut, ei julkisuuslakia voitu täten soveltaa. KHO:n lisäys asiaan oli, että: ”Perustellusti voidaan todeta, että pyydettyä asiakirjaa, johon verovelvollisen omaisuuden vieminen on perustunut, ei ole ollut todellisuudessa olemassakaan. Verotus on perustunut viranomaisten lainvastaiseen menettelyyn.”

KHO: Kopioita ei tarvinnut ottaa kymmenistä asiakirjoista

Diaarinumero 1482/1/16 (Julkaisematon)

A oli 26.1.2015 sähköpostiviestillä pyytänyt, että hänelle toimitetaan kaikki hänen työsuojeluasiassaan vuosina 2007–2015 käsillä olleet asiakirjat, päätökset, valmisteluasiakirjat, kaupungin sisäinen ja ulkoinen sähköpostikirjeenvaihto ja puheluiden referaatit.

Tietopyytäjä oli pyytänyt asikirjoista kopioita saamatta niitä. Pyytäjälle annettiin mahdollisuus tutustua aineistoon viranomaisessa ja tämän olisi pitänyt riittää. Lisäksi puheluiden referaatteja ei ollut olemassa, joten julkisuuslaki ei koskenut niitä.

Mielenkiintoista oli, että hallinto-oikeudessa valittaja joutui pitämään oikeudenkäyntikulut vahinkonaan, mutta KHO:ssa ei, koska: ”Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, A:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.”

Oikeusasiamies: asiakkaan tiedusteluihin on vastattava

eoah 1514/2016 Suurlähetystön lainvastainen menettely viisumiasian oikaisuvaatimuksen käsittelyssä

Suurlähetystön päätös perustui virheelliseen tietoon – viranomaistoiminnan julkisuuden kannalta mielenkiintoista oli seuraava:

3.2 Tiedusteluihin vastaaminen

Suomen suurlähetystö on lisäksi toiminut virheellisesti, koska kantelijan kysymyksiin ja tiedusteluihin ei ole vastattu.

Hallintolain 8 § mukaan viranomaisen on toimivaltansa rajoissa annettava asiakkailleen tarpeen mukaan hallintoasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin.

Kantelija kirjoittaa, ettei ole saanut suurlähetystöstä vastauksia viisumiasiaa koskeviin kysymyksiinsä. Kantelija on viestissään 6.4.2016 myös ulkoasiainministeriölle kirjoittanut, ettei Suomen suurlähetystö Pristinassa Kosovossa vastaa hänen tiedusteluihinsa. Ulkoasianministeriön kansalaisuuspalvelut yksiköstä on vastattu kantelijalle viisumia koskevasta menettelystä 8.4.2016. Vastauksessa todetaan, että Suomen Pristinan suurlähetystö tulee vastaamaan omalta osaltaan esitettyihin kysymyksiin. Ulkoasianministeriön edustustolta saaman selvityksen mukaan edustusto ei ole voinut ajan kulumisen ja edustuston henkilöstövaihdosten vuoksi varmistua, onko edustusto vastannut kantelijan asiaa koskeviin kysymyksiin.

Ulkoasianministeriö ja edustusto pahoittelevat, mikäli kantelijan tiedusteluun ei ole epähuomioissa vastattu. Ulkoasianministeriö kiinnittää jatkossa edustuston huomion asiakasviesteihin vastaamiseen hallintolain 8 § edellyttämällä tavalla. Näkemykseni mukaan viranomaisen pitää pystyä selvittämään, mitä tiedusteluita viranomaiselle on saapunut ja mihin niistä on vastattu riippumatta henkilövaihdoksista.

KHO: AVI ei saanut vain hylätä valtakirjaa – ei muotovaatimuksia

Julkaisemattomassa ratkaisussa

KHO 12.4.2017 T 1722

Avi jätti antamatta asiakirjoja henkilöä koskien, vaikka asiakirjapyynnön yhteydessä esitettiin valtakirja. Mikäli valtakirja ei olisi riittänyt asiakirjapyynnön toteuttamiseen, olisi pitänyt tehdä vielä lisäselvitys.

”Suostumukselle ei ole julkisuuslain 26 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetty muotovaatimuksia, mutta suostumuksen on kuitenkin oltava nimenomainen.”

Asia palautettiin viranomaiselle uudelleen ratkaistavaksi.

Länsimetro puhututtaa aina vaan

Yhtiöitetyn julkisen rahan ongelmat osoittanut tapaus Länsimetro on noussut taas lähipäivinä julkisuuteen, kun yhtiö ei suostu julkistamaan tuoreinta selvitystä, eikä edes perusteita selvitykselle.

KHO Liski vs. Verohallinto (kaksi ratkaisua)

Muu päätös 1782/2017

http://kho.fi/fi/index/paatoksia/muitapaatoksia/muupaatos/1492500328117.html

Suoraa lainausta ratkaisusta:

Toimittaja Jarno Liski on Verohallinnolle 1.10.2013 esittämässään 20-kohtaisessa tietopyynnössä pyytänyt tietoja ja asiakirjoja, jotka liittyvät Verohallinnon toimintaan Liechtensteinissa sijaitsevissa pankeissa olevien suomalaisten tilinhaltijoiden tietojen käsittelyssä.

Verohallinto on päätöksellään 31.10.2013 siitä lähemmin ilmenevillä perusteilla hylännyt tietopyynnön.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Helsingin hallinto-oikeus on Jarno Liskin Verohallinnon päätöksestä tekemän valituksen johdosta antamallaan valituksenalaisella päätöksellä, siltä osin kuin asiassa on korkeimmassa hallinto-oikeudessa kysymys, oikeuttanut Liskin saamaan tiedon seuraavista asiakirjoista

Muu päätös 1783/2017

http://kho.fi/fi/index/paatoksia/muitapaatoksia/muupaatos/1492500896809.html

Suoraa lainausta ratkaisusta:

Toimittaja Jarno Liski on 5.2.2014 pyytänyt saada eduskunnan oikeusasiamiehen kanslialta Verohallinnon apulaisoikeusasiamiehelle asiassa dn:o 4103/2/13 antaman lausunnon ja selvityksen Verohallinnon suorittamista toimenpiteistä liittyen Liechtensteinissa toimivan LGT-pankin suomalaisiin asiakkaisiin.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on 7.2.2014 siirtänyt asiakirjapyynnön Verohallinnon ratkaistavaksi.

Verohallinto on päätöksellään 21.2.2014 antanut Liskille eduskunnan apulaisoikeusasiamiehelle antamansa lausunnon siltä osin kuin siihen ei Verohallinnon käsityksen mukaan sisälly verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetussa laissa säädettyä tietoa tai sellaista tietoa, joka on julkisuudessa olleiden tietojen perusteella yhdistettävissä apulaisoikeusasiamiehen selvityspyynnössä yksilöityjen verovelvollisten verotus-, verovalvonta- ja rikosilmoitusmenettelyyn Verohallinnossa.

Verohallinto on hylännyt asiakirjapyynnön kokonaisuudessaan lausunnon liitteenä olevan verotarkastusyksikön selvityksen osalta.

Sivustopäivitys: 21.4.: Uusia opastekstejä

  1. Oppaaseen lisätty sivut:
  2. Uutisiin lisätty kategoriat alavalikoihin. Jatkossa jokainen sivuston blogiuutinen kuuluu omaan kategoriaan:
    • Tutkimus: tiedotteet koskien tätä hanketta
    • Päivitys: Julkisuuslaki.net -sivustolle tehdyt päivitykset
    • Keskustelu: vastauksia meille esitettyihin kysymyksiin tai omia kommenttejamme päivänpolttaviin asioihin
    • Ratkaisut: oikeuden tai ylimpien laillisuusvalvojien uusia ratkaisuja asiakirjajulkisuuteen liittyvissä asioissa
    • Uutisissa: mitä asiakirjajulkisuuteen liittyen on uutisoitu vast’ikään

Toimitusten tietopyynnöt tutkimuksen kohteena

Jyväskylän yliopistossa on käynnistynyt tutkimushanke, jossa selvitetään julkisuuslain mukaisten tietopyyntöjen hyödyntämistä journalistisessa tiedonhankinnassa. Hankkeessa kartoitetaan toimitusten erimuotoisia kokemuksia viranomaisyhteistyöstä, vuorovaikutuksen onnistumiseen tai epäonnistumiseen vaikuttaneista tekijöistä sekä arvioidaan ratkaisuja havaittuihin ongelmatilanteisin. Toinen osa hanketta on aiempien oikeustulkintojen hyödyntäminen pyydettyjen aineistojen julkisuuden arvioinnissa.

Tutkimuksen lähtökohtana on, että tietopyynnöissä esiin nousevien julkisuusperiaatteen harmaiden alueiden ja käytäntöjen kartoittaminen ja kokeileminen parantavat journalistien toimintamahdollisuuksia. Lisäksi ne edesauttavat journalistista aineistojen hankintaa ja laajemmin viranomaistietoa koskevan julkisuuskulttuurin avautumista.

Tutkijat pyytävät tietopyyntöjä toteuttaneilta toimituksilta ja yksittäisiltä toimittajilta vapaamuotoisia tapauskertomuksia kokemuksistaan seuraavista asioista:

  • tietopyynnön kohteena ollut viranomainen
  • mitä tietoja tai aineistoja tietopyyntö koski, tietojen liittyminen suunniteltuun juttuun
  • kuinka tietopyyntö toteutettiin ja toimitettiin viranomaiselle
  • kuinka tietopyyntö onnistui jutun tavoitteiden näkökulmasta: mitä viranomainen vastasi, saiko toimitus kaiken / vain osan / ei mitään pyydetyistä tiedoista, kuinka viranomainen perusteli mahdollisia puutteita tietojen luovuttamisessa
  • kuinka asia eteni tämän jälkeen, valitettiinko ratkaisusta,
  • mikä merkitys tapahtuneella oli suunnitellun jutun kannalta, valmistuiko juttu suunnitellusti / muulla tavoin / luovuttiinko jutun toteuttamisesta

Tutkimushankkeeseen liittyy myös maksuton konsultointimahdollisuus. Yksittäisiä tietopyyntötapauksia tarkastellaan yhdessä kyselyyn vastanneiden kanssa, annetaan toiminnasta palautetta sekä keskustellaan mahdollisista jatkotoimista.

Heikki Kuutti (tutkimuskoordinaattori)

+358 40 576 7865, heikki.kuutti@jyu.fi

Aleksi Koski (projektitutkija)

+358 40 805 4146, aleksi.koski@jyu.fi