Kategoria: Uutisissa

Hurjat yleisöjulkisuusviikot

Pari viime viikkoa on mediassa julkaistu monta uutista ja puheenvuoroa yleisöjulkisuuskysymyksiin liittyen.

Yksittäisiä mutta silti tärkeitä aiheita ovat olleet muun muassa:

Keskisuomalainen ei saanut konsulttiselvitystä kaupungilta liittyen kaupungin sote-selvityksiin, mutta julkaisi uutisen vuodetusta raportista. Aihe ja se käsittely julkisuudessa herätti keskustelua:

Tietoviikko testasi kuntien omistamien tietojärjestelmäyhtiöiden julkisten asiakirjojen julkisuutta ja pyysi professori Tomi Voutilaiselta arvioita kaupunkien toiminnasta.

Ilkka ja Pohjalainen saivat Poliisin tietopyyntöön vastaukseksi nelinumeroisen laskun.

Hallintarekisteri

Hallintarekisterilaki meni läpi – tässä journalistiliiton kannanotto, miksei olisi pitänyt:

Sotelakiuudistus

Sotelakiuudistus löi itsensä läpi eduskunnassa esityksellä, mitä Finnwatch kritisoi: puolia järjestön jo nyt tiedostamista tarpeellisista raportointikohteista ei toteutettu ja järjestö pelkää viranomaisten lopulta olevan kyvyttömiä estämään veronkiertoa ja omistusten piilottamista. Toisin sanoen viranomaisjulkisuus eikä tätä kautta myöskään julkisuuslain takaama yleisöjulkisuus olisi mahdollisia toteuttaa.

Länsimetro

Länsimetrotapauskin sai uuden käänteen, kun kaupungin poliitikot vaativat yhtiökokouksen kautta tietoja yhtiöstä. Tämä onkin kaikkien syytä muistaa: yhtiöt saa soveltamaan julkisuuslakia kun ne johtosäännön ja yhtiökokouksen kautta näin vaaditaan toimimaan.

Yhtiöitä halutaan julkisuuslain piiriin

Journalistiyhdistykset lähettivät oikeusministeriölle ehdotuksen muuttaa julkisuuslakia siten, että julkisomisteiset yhtiöt, säätiöt ja yhdistykset tulisivat julkisuuslain piiriin.

Hallintarekisteri ja laiton julkisuus

Hallintarekisteri

Tämän päivän suuri uutinen oli, että eduskunta hyväksyi hallintarekisterin ensimmäisen vaiheen.

Yhteenvetona valiokunta halusi hallintarekisterin, mutta samalla esittää pyrkivänsä löytää keinoja estää sen mahdollistamaa veronkiertoa ja veronmenetyksiä ja lisäksi toivottiin sanktioita hallintarekisterien tarkoituksellisesta väärinkäytöstä. Kriitikot uskovat näiden olevan enintään toivomuksia, mutta suurin kritiikki lienee, että edelleen yleisöjulkisuus omistusten osalta heikkenee.

Julkisuuslain ulkopuolinen julkisuus

Tämän postauksen otsikko, ”laiton julkisuus”, on sanaleikki. Kun julkisuuslakia ei sovelleta, ei monenkaanlaisten tietojen julkistaminen ole pakollista, vaan kulloisenkin tahon omassa harkinnassa. Tänään uutisoitiin, että tulevaan maakuntien yhtiöön on jo palkattu kovapalkkaisiin, pysyviin virkoihin henkilöitä ilman julkista ja avointa menettelyä. Asiassa ei liene mitään laitonta, vaikka se sotii vastoin monen oikeudentajua (ja julkisuusperiaatetta); julkisuuslakiahan ei sovelleta yhtiöihin, mutta mikään ei estäisi niitä soveltamasta julkisuuslakia tai edes -periaatetta toiminnassaan.

Toinen esimerkki on Palloliitto, joka asetti 20 000 euron uhkasakon, mikäli joku yhdistyksen sisällä kertoo meneillään olevista uudistuksista.

Hallintarekisteri nousi jälleen haudastaan

Hallitus vaikuttaa ajavan jälleen lakimuutosta, jolla pörssiomistuksiaan voisi hallintarekisterin kautta siirtää piiloon jonkinsorttisen alihankkijan kautta.

Omistusten piilottamisesta toimii esimerkkinä tämä YLEn vanha juttu, jossa ns. Panama-papereista paljastui monenlaista.

  • 22.7.2016 YLE: Merisalon ja Yli-Saunamäen liikemieskumppani piilotti omistuksiaan veroparatiisiin – paljastui Panaman papereista http://yle.fi/uutiset/3-9043789

Keskeisintä hallintorekisteriuudistuksessa on tämä: muuttuuko yhtiöiden omistusten julkisuus?

Mikäli omistusten julkisuus muuttuisi, olisi hallintarekisteriuudistus melkoinen seikka juuri nyt, kun kuntien palveluita yhtiöitetään ja ulkoistetaan kasvavalla tahdilla, tulevista sote-yrityksistä puhumattakaan. Miten saadaan selville virkamiesten ja poliitikkojen jääviys, jos pörssiomistus ei ilmene mistään hallintarekisterijärjestelyjen vuoksi?

Tällä hetkellä eikä lähitulevaisuudessa ainakaan tulla mitenkään puuttumaan siihen tosiasiaan, että julkisuuslaki ei koske yhtiöitä. Suomessa raha ei ole valtaa: kun julkista rahaa pumpataan miljoonia yhtiöön, ei sen liikkeistä saa enää juuri mitään kautta tietoja. Viranomaisen päätös siirtää raha yhtiöön on viimeinen kerta kun julkinen raha on julkisuuden valokeilassa. Nyt yhtiöistä ainoat julkiset tiedot ovat lähinnä ne, joita yhtiöt raportoivat vuosittain ja mitä toimitetaan Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) rekistereihin kuten kaupparekisteriin. Jos omistukset voi piilottaa, niin tällöin kavennetaan sitä jo aiemminkin kapeaa julkisuutta. Erityisesti rahan liikkeiden ja vallankäytön suhteiden julkisuutta.

Edellisellä kerrallahan valtionvarainministeriö joutui hankaluuksiin asian viestimisestä ja läpiviennistä.

LISÄYS 28.4.2017: Toimittaja Jarno Liski on käyttänyt yritysten omistajatietoja vuosikausia työssään ja on huolissaan lakiuudistuksesta. Tässä hänen julkisella Facebook-sivullaan esittämänsä kysymykset uudistuksesta:  https://t.co/OnTtGbKObK

Länsimetro puhututtaa aina vaan

Yhtiöitetyn julkisen rahan ongelmat osoittanut tapaus Länsimetro on noussut taas lähipäivinä julkisuuteen, kun yhtiö ei suostu julkistamaan tuoreinta selvitystä, eikä edes perusteita selvitykselle.