Voiko tekstiviestejä pyytää julkisuuslailla?

Saimme kysymyksiä:

“Mahdollistaako julkisuuslaki kansanedustajien/valtioneuvoston puheluiden/tekstiviestien julkistamisen?”

”Pääministeri tekstiviestii verovaroin rahoitetun tärkeän toimijan kanssa, onko mahdollista selvittää viestien sisältö julkisuuslakiin vetoamalla?”

Lyhyesti:

Virantoimituksessa laaditut ja vastaanotetut tekstiviestit ovat asiakirjoja, joita voi julkisuuslain mukaisesti pyytää. Ne kuitenkin voivat hyvinkin olla julkisuuslain tarkoittamia sisäisen toiminnan asiakirjoja, joita viranomaisen ei tarvitse luovuttaa.

 

Pitemmin:

Julkisuuslaki koskee viranomaisen asiakirjojen julkisuutta, joita saa jokainen pyytää omaan käyttöönsä. Tietopyynnön ratkaisemiseksi pitää tulkita, 1. onko kyseessä viranomainen, 2. onko kyseessä viranomaisen asiakirja, 3. onko tiedossa jotain minkä laki määrää salattavaksi, 4. onko tieto tullut ehdottoman julkisuuden piiriin:

  1. Kansanedustajat eivät ole viranhaltijoita, joten julkisuuslakia ei sovelleta heihin.  Kansanedustajia koskevat tietopyynnöt on osoitettava heidän asioitaan hoitaviin viranomaisiin, kuten eduskunnan kansliaan tai valtioneuvostoon. Ministerit sen sijaan ovat virkavalan vannoneita viranhaltijoita, joihin sovelletaan julkisuuslakia.
  2. Asiakirjoja ovat kaikki yhteen kuuluviksi tarkoitetuista merkeistä muodostuvat kohteet eli myös äänitallenteet ja tekstiviestit. Mutta se, ovatko ne viranomaisen asiakirjoja riippuu siitä, ovatko ne syntyneet tai onko ne vastaanotettu viranomaisen työssä eli virantoimituksessa ja/tai julkisen vallan käytössä. Mutta julkisuuslain 5 §:ssä määritellään myös asiakirjoja, jotka ovat niin sanottuja sisäisen toiminnan asiakirjoja ja jotka eivät ole julkisia. Tällaisia asiakirjoja ovat esimerkiksi päätösten ja toimenpiteiden luonnostelua tai muistiinpanoja varten tehdyt viestit. Kaikki sellainen tieto, mitä on tehty päätöksen tai toimenpiteen valmistelua tai selvitystä varten, muttei kuitenkaan sellaista kokonaista valmistelu- tai selvitysaineistoa, joka täytyisi arkistolain mukaisesti liittää arkistoon.
  3. Mikäli pyyntöä koskevissa tiedoissa on jotain, minkä laki määrää salattavaksi (esimerkiksi vaikka liikesalaisuuksia), ei viranomainen saa luovuttaa noita tietoja,
  4. Mikäli asia on vielä kesken ja vailla lopullista päätöstä ja mahdollisesti allekirjoituksia, on tiedon luovuttaminen vielä viranomaisen harkinnassa.

Eli viranomaisten virantoimituksessa lähettämät tekstiviestit ovat viranomaisen asiakirjoja ja niistä voi tehdä tietopyynnön joka pitää julkisuuslain mukaisesti käsitellä, eli pyydetyt tiedot on joko luovutettava (mikäli ne ovat olemassa, esimerkiksi puheluista on olemassa tallenne) TAI viranomaisen on perusteltava, miksei kyseistä tietoa anna.

Tekstiviestien julkisuus ratkaistaan siten, että viranomainen katsoo viestejä tilannekohtaisesti ja tulkitsee julkisuuden niiden osalta. Aiempien oikeustapausten perusteella uskaltaisin väittää, että mikäli yksittäinen tekstiviesti on ainoa viesti, jolla jokin viranomaistoimenpide on tehty (esimerkiksi tehty tarjouspyyntö tai toimeksianto), niin se on viranomaisen asiakirja, joka mahdollisesti pitäisi liittää arkistoon. Tällöin sen pitäisi olla olemassa ja sen luovuttaminen pitäisi ratkaista viranomaisessa. Mutta mikäli tekstiviesteillä on sovittu jostain vaikkapa konsultin kanssa ja viralliset paperit on toimitettu sähköpostitse, niin nuo kyseiset tekstiviestit voidaan helposti tulkita sisäisen toiminnan asiakirjoiksi, eikä tekstiviestejä välttämättä ole enää olemassakaan eikä niitä luovuteta. Viestittely ulkopuolisen tahon kanssa voi olla sisäiseksi toiminnaksi laskettavaa, esimerkiksi KHO:2017:157 (jossa oikeus katsoi, että ELY-keskuksen ja ympäristöministeriön Talvivaaraa koskeva sähköpostikeskustelu oli sisäisen toiminnan asiakirjoja eikä niitä tarvinnut luovuttaa).

Voit siis pyytää näitä tekstiviestejä, mutta viranomainen katsoo siis viestit ja tulkitsee, tarvitseeko niitä luovuttaa vai ei. Mikäli et hyväksy viranomaisen ratkaisua, voit valittaa hallinto-oikeuteen. Oikeus puolestaan pyytää tekstiviestit itselleen, lukee ne ja päättää, onko viranomaisen tulkinta oikea. Mikäli tekstiviestit on hävitetty, eikä niitä ole liitetty arkistoon, ei oikeudellinen käsittely ole mahdollista ja tietoja ei vaan voi saada mistään eikä ketään rankaista.

On kuitenkin huomioitava, että viranomaisilla on myös tiedonantovelvoite: vaikka keskustelut virantoimituksessa eri tahojen kesken eivät olisi julkisia asiakirjoina, on viranomaisella velvoite antaa kuvaus esimerkiksi suullisesti noiden keskustelujen luonteesta ja sisällöstä.

Lopuksi: ensimmäisessä kysymyksessä kirjoitit ”julkistamisesta” – laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta käsittelee tiedonluovutusta viranomaisten aineistoista, mutta ei ota kantaa siihen, miten tiedonpyytäjä tietoa käyttää. Viranomaistieto voi olla julkista, eli sitä saa pyytämällä, mutta sitä ei välttämättä saa julkistaa. Esimerkiksi pienet rikostuomiot selviävät viranomaisten julkisista asiakirjoista, mutta jos kerrot jonkun muun kuin julkisuudenhenkilön pienistä rikoksista, saatat syyllistyä rikoslain mukaiseen yksityiselämää loukkaavaan tiedon levittämiseen (RL 24:8 §).

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s